Isänpäivä, mikä ihana (teko)syy herkutella

Meillä isänpäivä on aina kulminoitunut hyvään ruokaan. Vanhempieni kanssa käytiin monesti ravintolassa syömässä ja nykyisin teemme kotona aina jotain vähän extraa. Tänä vuonna meillä tosin juhlittiin isää jo lauantaina. Aamu alkoi retkellä paikalliselle tilateurastamolle ja sieltä mukaan tarttui jokunen kilo possua, hevosenlihaa ja hereford naudanlihaan tehtyä sika-nauta-jauhelihaa. Erikoisuutena tällä kertaa oli tarjolla myös kauris-possu-makkaraa, jota tietenkin piti testata.

Retkeltä kotiuduttuamme teimme maittavan aamiaisen, johon kuului hevosen palviliha-voileivät, paistettua kaurismakkaraa ja paistettu kananmuna. Superhyvää!

Myöhemmin vanhempani tulivat syömään, menu koostui possun ulkofilepihvistä, ranskalaisista ja parsakaali-pekonihöystöstä. Kokatessa ja tarjoillessa oli sen verran hoppua, ettei annoksesta ehtinyt edes kuvaa napata. Mutta itsetehty pihvimarinadi ja paiston jälkeen lisätty persilja-maustevoi kruunasivat annoksen. Puhdasta ruokaa lähellä tuotettuna ja keittiöön ilman välikäsiä toimitettuna takaavat onnistuneen juhla-aterian.

Jälkiruokakahvin kanssa olikin tarjolla ruusuja. Näistä on nyt pienillä eroavaisuuksilla tarjolla ohjeita lähes jokaisessa leivontablogissa, mutta ei se estä meitä kantamasta korttamme kekoon. Nämä leivonnaiset eivät ole suotta kehuttuja ja nousseet hitiksi. Kohtuu helposti saa aikaiseksi luomuksia, jotka voisivat olla suoraan konditorian vitriinistä.