Mies, joka meillä asuu ja näitä reseptejä pääasiassa kehittelee, on kunnostautunut myös leipomisen saralla. Eritoten leivät ovat hänen vahvuutensa, mitä tulee jauhojen pöllyttämiseen. Minä taas hoidat makeiden leivonnaisten teon ja kehittelyn.
Menneellä viikolla mies olikin sitten leiponut valkosipulisämpyläisiä. Nämä siis ovat periaatteessa sämpylöitä, mutta isoja ja jäävät aika litteiksi, koska taikina saa jäädä todella löysäksi, siten tulee paras koostumus valmiiseen leipään.
Näitä sitten hyödynnettiinkin edellisessä postauksessani mainitsemissani iltapalaleivissä, joissa oli täytteenä palvirouhetta ja katkarapuja. Oli niin välimerellistä että! Tämä leipä sopii todella hyvin lämpimiin leipiin vahvojen makujen seuraksi, sen verran tuhti valkosipulin maku on leivässä pelkästäänkin.
Lisäksi hyvä lisäkeleipä pastan kanssa. Eli aika italialaista makumaailmaa on havaittavissa.
Yleisesti ottaenkin keittiömme makumaailma on muuttunut hieman enemmän välimerelliseen suuntaan, kun vielä joku aika sitten lähes kaikki ruuat olivat enemmän tai vähemmän itämaisesti maustettuja. Sykleissä tunnuttaisiin etenevän. Onko muillakin himokokkaajilla samanlaista vai pysyttelettekö niissä suosikki-suuntauksissa vuodesta toiseen?
Kokataan ja syödään hyvin!